Sijaiskodissa tapahtuu: Kisselin kuulumiset

Kisselin kuulumiset

Kisselin elo täällä sijaiskodissa jatkuu. Valitettavasti se joutuu edelleen oleskelemaan suurimman osan ajasta olohuoneessa, sillä se ei oikein tule toimeen toisten kissojen kanssa. Hirveä suhina kuuluu ovenraostakin haistellessa. Pari kertaa Kisseli on käynyt samassa tilassa toisen kissan kanssa, mutta tunnelma on ollut hyvin jännittynyt. Stressaava tilanne niin itselle, omille kissoille kuin Kisselillekin. Stressi on oireillut Kisselillä mm. karvojen nyhtämisellä. Luulin ensin, että siitä vain lähtee niin paljon karvaa kun sohvalla oli karvatuppoja, mutta kerran sitten yhytin sen nyppimässä turkkiaan. Varmasti myös muutos vapaasta ulkoilusta sisäkissaksi on tuonut oman osansa.

Mutta kuuluu meille ihan hyvääkin. Karvojen nyhtäminen on ainakin toistaiseksi loppunut. Kisseliä on varmasti täällä stressannut liian pieni reviiri ja eristyksissä olo, sekä ne kutisevat korvat. Ja niinhän siinä kävi, että Kisselin korvia piti viime viikolla käydä näyttämässä eläinlääkärissä, kun oireilu ei loppunut käsikauppalääkkeillä. Yllättäen eläinlääkärireissu meni todella hienosti. Jännitin etukäteen miten se mahtaa sujua, mutta ihan turhaan. Kisselin sai ongelmitta koppaan ja vaikka se siellä elämöikin kovasti, ei tällä kertaa kuitenkaan ollut niin kova hätä kuin edellisellä matkustuskerralla. Säästyttiin sotkulta.

Vastaanotolla Kisseli käyttäytyi oikein reippaasti, olisi halunnut vain tutkia ympäri huonetta mutta ei heittäytynyt aggressiiviseksi vaikka saikin aika tolkusti pitää kiinni kun se yritti kiemurrella karkuun. Korvista otettiin näyte tutkittavaksi, ja vaikka juuri näytepuikkoon ei kuulemma korvapunkkia sattunut tarttumaan, eläinlääkärin mukaan se on silti todennäköisin syy tulehdukseen. Siispä kaikille kolmelle kissalle saatiin resepti ulkoloishäätöön sekä Kisselille korviin annosteltavaa liuosta. Kuuri jatkuu vielä parisen viikkoa. Eipä muuten mitään halpaa lystiä ollut tämäkään, sillä yhteensä nämä tekivät vajaa 110 euroa. Pelkät lääkkeet. Kisseli myös punnittiin lääkärissä, ja vaaka näytti 4,9 kiloa. Varsin jytky poika.

Parhaani mukaan olen yrittänyt Kisselille pitää seuraa olohuoneen puolella. Se on kyllä niin ihana, kun se tulee heti syliin kun sohvalle heittäytyy. Se silminnähden nautiskelee kun saa pötköttää vieressä (tai päällä) isot tassut leipoen ja kovasti kehräten. Kovasti se myös "juttelee" kurnahtelemalla ja vähän erikoisella maukumisäänellään.

Kisseli alkaa olla valmis oman kodin etsintään, joten se on piakkoin tulossa kotia etsiviin. Ei muuta kuin hakemusta täyttämään sitten kun se on julkaistu, mikäli tämä tormakka kollipoika voisi löytää kodin juuri sinun luotasi! 😊 Muistattehan, että vain kotiselvityslomakkeella tulleet hakemukset käsitellään.

Terveisin sijaiskoti Jonna