Sulo ja Taisto

Kissat ovat kuin suklaapaloja, yksi ei aina riitä. Onneksi Sulo ja Taisto täyttävät sen toisenkin paikan, ja kokonsa puolesta vähän enemmänkin!


Sulo on kaksikon pienempi tutkimusmatkailija, joka kurnautellen tutkii joka nurkan, kolon ja tason. Se viihtyy myös paremmin omillaan, mutta ei lainkaan pistä vastaan jos saa huomiota, ja se on Taistoa mieluummin sylissä katselemassa ikkunasta ja nauttimassa huomiosta. Leikkiin tuo intoutuu vailla epäröinnin häivää, eikä mikään tunnu päihittävän lelun nappaamista ilmasta näyttävin loikin. Sulo viihtyy muutenkin korkeilla paikoilla, joista voi rauhassa ihmetellä maailman menoa.


Suurempi Taisto on käytökseltään varsin koiramainen, se kellähtää aina palvelijan nähdessään selälleen saadakseen rintarapsuja, ja päivätorkut ovat parhaimmillaan ihmisen lähellä nukuttuina. Se ei viihdy sylissä yhtä pitkään kuin Sulo, mutta ei se vastaankaan pistä, vaan kehräilee tyytyväisenä ja puskee pienen junan voimalla. Lelut ovat ihan hauskoja, mutta mikään ei tunnu päihittävän mattojen retuuttamista; muut saaliit ovat liian pieniä tälle sielultaan tiikerin kokoiselle leppoisalle pedolle.


Molemmat syövät toistensa kupeista sulassa sovussa, vahtaavat reviiriä vieretysten niin ikkunalaudalla kuin parvekkeellakin, painivat päivittäin, ja toisinaan sitten lepäilevät yhdessä ja pesevät toisiaan rankkojen leikkien jälkeen. Kun yksi poistuu avoimesta kaapista, on toinen kärppänä paikalla, ja aamulla molemmat käyvät kannustamassa palvelijaa ylös sängystä kun huomaavat tämän heränneen, koska onhan sitä ruokaa ja parvekkeelle pääsyä tässä jo koko yö odotettu.

Taisto ja Sulo saivat oman kodin sijaiskodista ja muuttivat Helsinkiin.