Kissojen turvallinen ulkoilu

Vuonna 2017 yhdistyksemme teemana on kissojen turvallinen ulkoilu, jonka vuoksi myös tämä tietopaketti on koottu.

Yhdistys ei luovuta kissoja täysin valvomatta ulkoileviksi ja ns. navetta- tai tallikissoiksi. Taajamassa ulkoilun on  tapahduttava kytkettynä tai ulkoilutarhassa. Maaseudulla ulkoilu on turvallista yhdessä omistajan kanssa, jolloin omistajan on pyrittävä parhaansa mukaan huolehtimaan kissan turvallisuudesta sekä siitä, ettei kissa aiheuta ympäristölleen vahinkoa tai häiriötä.

Lait ja sopimukset

Lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen mukaan henkilö, joka pitää lemmikkieläintä tai joka on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa sen terveydestä ja hyvinvoinnista. Lemmikkieläintä ei saa jättää heitteille. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Järjestyslain mukaan omistajan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai juoksuradalle, eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Metsästyslain mukaan kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty. Käytännössä näiden pykälien noudattaminen on valvomatta ulkoilevan kissan kohdalla mahdotonta.

Turvallista ulkoilua valjaissa
Turvallista ulkoilua taajamassa

Monet kissat oppivat nauttimaan valjasulkoilusta omistajansa kanssa. Hyvät valjaat ovat napakat ja ne saa säädettyä kissalle sopiviksi. Valjaat ovat pehmeät ja miellyttävät päällä. Sopivien valjaiden löytämiseksi voi kissan kanssa lähteä eläinkauppaan, johon kissa matkustaa kuljetusboksissa. Eläinkaupassa asiantuntevat myyjät auttavat löytämään sopivat ja turvalliset valjaat. Taluttimeksi sopii fleksi tai kiinteä hihna.

Valjaisiin totuttelu on syytä aloittaa sisätiloissa. Pidä valjaita hetki kerrallaan kissalla, samalla leikkien kissan kanssa tai tarjoten sille herkkuja. Leikkiminen vähentää uuden asian jännittämistä. Kun kissa hyväksyy valjaat, voi valjaisiin kiinnittää taluttimen ja totuttaa kissaa siihen. Ennen ulos siirymistä on hyvä opettaa kissalle myös luoksetulo kutsuttaessa. Kun kissa on tottunut valjaisiin ja taluttimeen sisätiloissa ja tulee kutsuttaessa luo, on aika siirtyä ulos.

Ensimmäisillä kerroilla kissa kannattaa viedä ulos paikkaan, jossa on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä, kuten liikennettä tai muita ulkoilijoita. On hyvä ottaa mukaan kissan kuljetuskoppa. Mikäli kissa joutuu paniikkiin, kokee se kiinnipitävän ihmisen uhkaksi ja saattaa raapia tai purra kipeästi. Kissa voi myös reuhtoa itsensä irti valjaista ja kadota. Ulkoilevan kissan onkin aina hyvä olla merkitty mikrosirulla.

Yleensä kissat liikkuvat ulkona hitaasti ja nautiskellen: jokainen puska ja risun pätkä tutkitaan tarkoin ja tutkimisen lomassa kellitään nurmikolla tai otetaan hiekkakylpy aurinkoisella hietikolla. Ulkoilu tapahtuu aina kissan ehdoilla. Anna kissan liikkua vapaasti hihnassa, älä vedä tai kisko. Jos kissa yrittää mennä jonnekin minne se ei saa mennä, nosta se syliisi ja kanna toisaalle. Myös ulkoilun kestosta kissa saa päättää vapaasti; jos se ei viihdy ulkona, sen tulee päästä takaisin kotiin.

Ulkona liikkuva kissa tulee madottaa vähintään kolmen kuukauden välein ja rokotukset tulee pitää ajan tasalla.

Kaikki kissat eivät pidä valjasulkoilusta, joten väkisin kissaa on turha yrittää opettaa nauttimaan siitä. Kissa on kuitenkin vaistoineen ja vietteineen saalistaja. Kissan aktivointi ja virikkeistäminen sisällä ehkäisevät ongelmakäyttäytymistä ja parantavat omistajan ja lemmikin välistä suhdetta. Hyviä ohjeita tähän löytyy SEY:n oppaasta Virikkeistä kissasi viihtymään.

Kissojen tarha

Omakotitalon tai rivitalon pihalle voi rakentaa kissatarhan. Myös valmiita tarhoja on myytävänä. Tarhassa kissa pääsee haistelemaan ulkoilmaa turvallisesti, kiipeilemään ja jahtaamaan hyönteisiä. Rakennusohjeita ja ideoita tarhan rakentamiseen löytyy esimerkiksi Kissojen suojelu ry:n sivuilta ja Hausjärven eläinsuojelyhdistyksen sivuilta.

Tarha kannattaa sijoittaa rakennuksen yhteyteen siten, että kissat pääsevät kulkemaan suoraan ikkunan tai oven kautta tarhaan. Kissoille mieleisessä tarhassa on suojaa sateelta, paikka loikoilla auringonpaisteessa, kiipeilypuita ja piilopaikkoja, hiekkalaatikko tai hiekka-alue tarpeiden tekoa varten sekä vain syötäväksi kelpaavia kasveja tai ruohoa.

Moni kissa nauttii maailman tarkkailusta myös turvallisesti verkotetulta ja lasitetulta parvekkeelta.

Turvallista ulkoilua maaseudulla, yhdessä omistajan kanssa

Yhdistyksemme kautta kotiutuvien kissojen kohdalla pohdimme tapauskohtaisesti yhdessä sijaiskodin sekä uuden kodin kanssa, voiko kissa ulkoilla kytkemättä. Yhdistyksen kautta kotia etsivillä kissoilla voi olla ikäviä ja traumaattisia kokemuksia löytökissa-ajoiltaan, joiden vuoksi vapaa ulkoilu on riski. Joillakin kissoilla voi olla eläinsuojelullinen tausta (kuten huostaanotto), jonka vuoksi kissan ei ole turvallista ulkoilla kytkemättä.

Kissan ulkoilu kytkemättä voi olla riittävän turvallista haja-asutusalueella, kaukana suurista tai vilkasliikenteisistä teistä, suurpetovapaalla alueella. Ulkona liikkuva kissa tulee madottaa vähintään kolmen kuukauden välein ja rokotukset tulee pitää ajan tasalla. Vapaana ulkoileva kissa tulee leikkuuttaa, oli se sitten naaraskissa tai kolli. Näin vältytään ei-toivotuilta pennuilta, ja kollien vaeltelu- ja tappelunhalu vähenee. Leikkaaminen ei vaikuta kissan luonteeseen tai metsästystaitoihin.

Kytkemättömänä liikkuvalla kissalla on hyvä olla tunnistusmerkintänä mikrosiru ja yhteystiedoin varustettu panta. Sirutuksesta saa lisätietoa eläinlääkäriasemilta ja Kainuun Eläinsuojeluyhdistykseltä. Jos kissa esimerkiksi säikähtää jotain ja karkaa, kissa voidaan jo ensi näkemältä todeta kodin omistavaksi. Tunnistusmerkinnän avulla omistaja voidaan tarvittaessa tavoittaa. Pannan tulee olla osittain joustava tai hätälukolla varustettu, sillä kissa voi takertua pannasta johonkin kiinni ja pahimmassa tapauksessa kuristua siihen.

Kun kissa muuttaa taloon, sen annetaan kotiutua kunnolla ja kiintyä uuteen perheeseensä ennen ulkoiluun totuttelua. Tutustuminen omaan pihapiiriin tehdään yhdessä ihmisen kanssa. Koska useat pedot liikkuvat öisin, kissan kanssa ulkoillaan vain päiväsaikaan ja siten, että isäntäväki on itse samaan aikaan ulkona ja tietoinen kissansa tekemisistä. Omistajan on pyrittävä parhaansa mukaan huolehtimaan kissan turvallisuudesta sekä siitä, ettei kissa aiheuta ympäristölleen vahinkoa tai häiriötä.

Valvomatta ulkoileva kissa on jatkuvassa vaarassa

Täysin vapaasti ulkona liikkuvien, suomalaisten kissojen elinalueet vaihtelevat parista hehtaarista jopa pariin sataan hehtaariin. On selvää, että näin suurella alueella vapaasti liikkuvan kissan turvallisuutta ei omistaja voi mitenkään taata. Pieni osa elinalueesta on ydinaluetta, missä kissa viettää suurimman osan ajastaan.  Suurella elinalueella liikkuva ulkokissa voi vaihtaa ydinaluetta, eikä enää käykään kotipihassaan usein. Kissa voi vaihtaa ydinaluetta jos samalle elinalueelle muuttaa toinen kissa, jonka kohtaamista se välttelee, tai jos sitä ruokitaan esimerkiksi toisesta talosta. Ydinaluetta vaihtaneen kissan omistaja voi tulkita lemmikkinsä kadonneen.

Omatoimisesti ulkoilevan kissan henkeä ja turvallisuutta uhkaavat liikenne, toiset irtoeläimet, taudit, petoeläimet sekä kissoille pahaa tahtovat ihmiset. Erityisesti maaseudulla kissa saattaa joutua ilveksen, ahman, ketun, huuhkajan tai kanahaukan saaliiksi tai haavoittamaksi. Liikenteen ruhjoma kissa voi virua henkitoreissaan pitkän aikaa.

Ulkona liikkuva kissa on altis saamaan tauteja saaliseläimistä ja muista metsäneläimistä. Keskenään tappelevat irtokissat voivat tartuttaa toisiinsa hengenvaarallisia tauteja. Kissojen immuunikatoa eli FIV:ä ei voi parantaa, vaan se kuihduttaa kissan pikkuhiljaa. FIV tarttuu esimerkiksi veren välityksellä. Pisaratartuntana kissasta toiseen leviävä vakava sairaus on FeLV eli leukoosi. Se aiheuttaa kuumeilua, ripulia, anemiaa, veri- ja luuydinkasvaimia sekä kroonisia yleisinfektioita. Viruksen aiheuttamalle leukoosille ei ole lääkettä, mutta sitä vastaan voidaan suojautua ennaltaehkäisevällä rokotteella.

Villiintynyt kissa on tehokas saalistaja, joka pyydystää kaiken ruokansa luonnosta. Kansallisen vieraslajistrategian luokituksen mukaan kissa on villiintyneenä haitallinen vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon.

Lähteet

Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus
Kissatieto.fi: Ulkoilu ja kissa
FINLEX: Järjesyslaki
FINLEX: Metsästyslaki
Kotikissayhdistys: Kannanotot / Ulkoilu
Lappeenrannan eläinsuojeluyhdistys: Kissan ulkoilu
Etsijäkoiraliitto: Kadonneen kissan käyttäytyminen
Vieraslajit.fi: Heitteille jätetty kissa on haitallinen vieraslaji